Reppu eli selkäreppu on selässä kannettava kuljetusväline, joka helpottaa tavaroiden kantamista. Sen avulla voi kuljettaa suurempia painoja kuin käsin, koska repun painopiste on lähellä vartalon raskaita osia eikä se juuri heilu vartalon painopisteeseen nähden. Reppu on hyvin yleinen etenkin koululaisten, retkeilijöiden ja pyöräilijöiden keskuudessa. Tässä artikkelissa käymme läpi repun rakenteen, reppujen päätyypit ja vinkit oikean repun valintaan – niin koulureppua kuin perheen retkireppua etsivälle.
Repun rakenne
Reppu on pussimainen. Suuaukon ympärillä on kiristysnaru tai vetoketju, jolla repun voi sulkea tiiviisti. Suuaukon päällä voi olla kansiläppä, joka kiinnitetään hihnalla etupuolen solkeen, ja sivutaskut sopivat pienille, usein tarvittaville tavaroille. Reppukangas on paksua, vahvaa ja kulutusta kestävää, ja vedenpitävän kankaan ansiosta sisällä olevia tavaroita ei tarvitse pakata erikseen vedenpitävästi.
Kantohihnat asetetaan olkapäille. Suurissa repuissa voi olla myös lannevyö, jolloin osa painosta siirtyy lanteille, jotka kantavat painoa hartioita paremmin. Samalla repun painopiste siirtyy lähemmäs vartalon painopistettä, reppu pysyy tukevammin selässä ja vääntöä tulee vähemmän.
Sanan taustaa
Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana backpack on käytössä ainakin vuodesta 1896. Retkeilijöiden käyttämä sana rucksack on lainattu saksasta – keskiyläsaksan ruck(e) tarkoittaa selkää.
Kolme päätyyppiä
Reput jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: rungottomiin, ulkorunkoisiin ja sisärunkoisiin. Runko tukee reppua ja siirtää suuren osan painosta lanteille ja jaloille, mikä vähentää olkahihnojen painetta. Pelkillä olkahihnoilla varustetut reput voivat vaikuttaa ryhtiin, jos kannettava kuorma on yli 14 kg.
- Rungoton reppu on yksinkertaisin malli: laukku ja olkahihnat. Kehittyneemmissä malleissa on lisätaskuja, vyötärö- ja rintahihnat, pehmustetut olkahihnat ja selkä sekä joskus heijastimia pimeän varalle.
- Ulkorunkoinen reppu on suunniteltu yli 20 kg:n kuormille. Ensimmäisen patentoidun ulkorunkoisen repun teki Yhdysvaltain armeijan upseeri Henry Clay Merriam vuonna 1887, ja Jack Abert kehitti vuonna 1947 kevyen, muotoillun alumiinirungon. Ulkorunko jättää ilmarakoa selän ja repun väliin, joten se on viileämpi kantaa.
- Sisärunkoisen repun keksi Greg Lowe vuonna 1967. Alumiinista, titaanista tai muovista tehty sisärunko pitää repun tiiviisti selässä ja estää kuorman heilumisen, mikä on hyödyllistä esimerkiksi hiihtäessä tai kivikossa kiivetessä.
Suuret reput kantavat lanteilla
Yli 10 kg:n kuormiin tarkoitetut suuret reput sekä pienemmät urheilureput siirtävät tavallisesti suurimman osan – jopa noin 90 prosenttia – painosta pehmustetulle lannevyölle, jolloin olkahihnat lähinnä vakauttavat kuormaa. Tämä parantaa myös tasapainoa, koska kuorma kulkee lähellä kantajan omaa painopistettä.
Koulureppu
Monissa maissa reppu yhdistetään vahvasti koululaisiin, ja sopivan repun hankinta on monelle tärkeä osa koulun alkua. Tyypillisessä koulurepussa ei ole jäykkää runkoa, ja pääosaston lisäksi siinä on vain muutama etutasku. Nykyisissä koulurepuissa on kuitenkin usein pehmustetut olkahihnat ja selkä, vahvistuksia painavia kirjoja varten sekä heijastavia paneeleja, jotka parantavat näkyvyyttä pimeällä.
Päiväreppu ja urheilureput
Päiväreppu on pienempi rungoton reppu, johon mahtuu yhden päivän retken tai muun päivän tarpeet. Päiväreput ovat keskimäärin 10–30 litran kokoisia. Juoksuun tarkoitetut juomareput ovat pienimpiä, monet alle 2 litraa, ja pyöräilyn juomareput ovat yleensä 6–10 litraa. Vaellusreput ovat suurimpia; 35–65 litran ja suuremmat koot ovat tavallisia. Juomareppuun mahtuu erityinen vesisäiliö, josta voi juoda kädet vapaina.
Erikoisreput
Erikoisreppuja on esimerkiksi kannettaville tietokoneille ja kameroille: läppärirepuissa on pehmustettu osasto koneelle ja taskut latausjohdoille ja hiirelle. Pyörällisissä repuissa on pyörät ja vetokahva, mikä vähentää kantajan rasitusta etenkin juna- ja lentomatkoilla – olkahihnoja voi käyttää lyhyillä matkoilla, kun maasto ei sovi pyörille.
Reppu ammattikäytössä
Reppu on useimmissa maissa vakiovaruste sotilaiden, etenkin jalkaväen, kantovarustuksessa, ja sotilasmallisia reppuja on saatavilla myös siviileille ylijäämävarastoista. Taisteluun lähtevien yksiköiden reput voivat painaa yli 45 kg, kun mukana on aseita, ammuksia, muonaa, lääkintätarvikkeita, majoitusvarusteita ja vaatteita. Myös pelastuspalvelut käyttävät erikoisreppuja esimerkiksi maastopalojen sammutuksessa sekä etsintä- ja pelastustehtävissä. Ne ovat yleensä hyvin modulaarisia, ja kuorma on suunniteltu kannettavaksi lanteilla.
Vinkit repun valintaan
Lähteiden perusteella valinnassa kannattaa miettiä ensin käyttötarkoitusta. Koulumatkoille riittää yleensä rungoton reppu, jossa on pehmustetut olkahihnat ja heijastimet. Päiväretkelle sopii 10–30 litran päiväreppu, ja usean päivän vaellukselle tarvitaan suurempi, lannevyöllinen reppu, joka siirtää painon lanteille. Koska pelkillä olkahihnoilla kannettu yli 14 kg:n kuorma voi vaikuttaa ryhtiin, raskaille kuormille kannattaa valita runko ja kunnollinen lannevyö.